Joulutervehdykset

Velho-iskälle lähetimme oman kortin

K-pentujen kuulumisia

Lauantai aamuna oli kaikilla pennuilla painot tippuneet, syynä sekin, että punnitsen pennut heti synnyttyä eli märkänä. Aamulla myös alkoi pienempi poika itkeskelemään, joka oli merkki siitä, ettei saa tarpeeksi evästä. Keittelin pennulle lisämaitoa, joka maistuikin hyvin. Kokeilin samalla myös tytölle, jolle kanssa lisämaito maistui. Kummalkin siis rupesin antamaan aina tissityksen jälkeen korvikemaitoa.  Kahden päivän jälkeen tytölle se ei enää kelvannut ja painoa seuratessani hänen imunsa oli jo niin voimistunut, että jaksoi imeä tissiä niin että sieltä tarpeeksi ruokaa saikin. Pienemmän pojan painoa seurailemme ja hänkin on ruvennut saamaan emolta painoa. Tänään olen antanut vain kaksi kertaa pulloa, hyvältä siis alkaa näyttämään.
Nipa-äippä hoitaa hyvin pentujaan, pari ensimmäistä päivää piti mamma "kantaa" pihalle, että malttoi pissalla käydä ja sitten kiireen vilkkaa takaisin pentulaatikkoon. Ruoka tarjoillaan mammalle vielä pentulaatikkoon. Ruoka maistuu erinomaisesti. Kuvagalleriaan olen laittanut pentujen syntymäkuvia ja 2vrk kuvia. Tällähetkellä pentulaatikossa siis kaikki hyvin.

Aamu-unilla 3½ vrk. Ylhäältä: uros1, narttu, uros2

K-pennut syntyivät.

Niin siinä sitten kävi, et todella nopeaa alkoi tapahtumaan. Tultiin lenkiltä klo:14.45 ja jo klo:15.10 tulivat ensimmäiset työnnöt, jotka tulivatkin tosi voimakkaina. Vedetkin menivät jo kymmenen minsan päästä :).
Klo: 15.34 oli ensimmäinen 132 grammaa painava poika pihalla. En kerennyt välillä käydä käsiäni pesemässä, kun klo:15.47 syntyi 110 grammaa painava tyttö. Siinä sitä kerettiin sentään pentuja tisseille ohjata ja seisaalteen itse syödä, kun klo: 16.34 syntyi pienokainen vain 101 grammaa painava poika. Näiden synnyttyä emo oli todella rauhallinen ja hoiti pentujaan rauhallisena. Koska tiineysröngenissä näkyi neljä pentua eikä sitä alkanut kuulumaan, niin soitin kaupungin eläinlääkäriin ja hän halusi meidät käymään siellä tarkastuksella, oisko kalkin tarpeessa. Siellä lääkäri tutki ja otimme röntgen kuvan, joka kertoi, ettei enempää pentuja ole. Tyytyväinen olin tulokseen, ettei sieltä kuollutta pentua löytynyt, eikä leikkuulle tarvinnu. Se minua tuossa nyt harmittaa, kun jouduin turhaan synnyttänyttä narttua itketyttämään autossa, kun hänet vietiin pois pentujen luota.
Isoin pojista hakee reippaana itse tissille, mutta näitä kahta on saanut autella, eikä heillä oikein vielä tunnu olevan imuakaan. Pidetään nyt tassut pystyssä, että kaikki selviäisivät ja oppisivat imemään.

Tyttö, poika 1, poika 2

Jospa ne tänään??

Eilen mittailin lämpöjä useamman kerran päivässä, alimmillaan sain mitattua 37,0. Nipa aloitti yöllä vatsansa tyhjentelyn ja sitä olemme jatkaneet koko aamun. Pientä petailua oli pitkin yötä, joten minun unet oli mitä oli. Pitihän sitä mammaa yöllä rapsutellakin, kun tuli sängynreunalle kerjäämään. Makuuhuoneessa olevaan pentulaatikkoon on aina kova kiire ulkona käymisen jälkeen. Pienen lenkin jälkeen oli pientä läähättelyä, mutta sitten se rauhoittui. Kohta on taas pienen lenkin aika
Odottelu siis jatkuu.... jospa tälle iltaa saamme tuoksutella pentujen tuoksua.

väliaikatietoja ;)

Näin se aika on mennyt hurjaa vauhtia ja Nipalla alkaa olla h-hetki käsillä. Huomenna tulee 63vrk täyteen, mutta lämmöt edelleen ok, joten saamme vielä odotella pieniä mustia ;).
Kävimme viime keskiviikkona tiineysröntgenissä Akuutissa ja yllätykseksemme siellä näkyi neljä ruotoa. Kuva on vain niin pieni, ettei siitä tässä oikein saa selvää.

Tänään otin muutaman kuvan masusta.

62vrk

Ja miksi se tämä aika onkaan mennyt niin nopeaa, niin siihenhän ei ole muuta syytä kuin Säde-pienokaisen tulo taloon. Saanut kyllä todella jännittää neitin kasvua ja jännittäminen senkuin jatkuu. Keskiviikkona Säde täyttää 4kk:tta ja tänään mitattiin säkä (Kiitos Päivi), joka näytti 32cm. Ei auta kuin toivoa, et kasvu hidastuisi.
Säde on kyllä ihana rakkauspakkaus, etten sanoin voi sitä kuvailla. Välillä se saa niskakarvani pystyyn tekemällä pieniä pikku juttujaan. Ei sillä, että olisi mitään isoa vahinkoa tehnyt, mutta minun lankakeräni ovat hänen bravuurejaan. Olisko jo puolenkymmentä kertaa saanu jonku kerän pienien hampaittensa väliin ja jälki on kyllä ollut kuin kissa olisi kerällä leikkinyt ;). Omatekoiset huopatossuni ovat myös hänen lempparit, minä pidän niitä äivän ja Säde nappaa ne sit illalla suuhunsa. Susulle on tästä pienokaisesta ollut enempiki kuin iloa. Niistä on niin tullut bestikset, joka paikassa ovat yhdessä. Juoksevat pihalla, nukkuvat vierekkäin, halutaan sama lelu ym....
Monesti miettii, mitä koirat tajuavat, mutta niin vain sain uuden ihmeteltävän. Hoksasin muutama päivä sit, et Säde alkanut hirveästi nuolemaan Nipan suuta. Kait hänkin ymmärtää, et nyt on tuossa jotain ;).
Päivittelenkin sivuja seuraavan kerran jo tälläviikolla, kun pennut ovat syntyneet :)

Säde tullut taloon ;)

Päivitykset laahaa. Koiramaista menoa ollut, niin ettei tänne ole kerennyt kirjoittelemaan. Vapaa-aika hurahtaa noiden nelijalkaisten kanssa.
Kesän agilityt ovat ohi ja Susun kanssa jatkamme treenejä talven ryhmässä (Nipallekin paikka on, mutta nyt on tauolla mahdollisen tiineyden takia :)).
Sitten tämä juttu, mitä vieläkään ei tahdo uskoa todeksi. Muutamalle läheiselle ystävälle vain kerroin asiasta ja kyllä on ollu vaikeaa pitää suu kiinni ;):
Kesäkuun 19 päivä Haukiputaan näyttelyissä juteltiin Tiinan ja Ainin kanssa Ansan mahdollisesta tulevasta pentueesta. Tiina ehdotti minulle pentua sijoitukseen, mutta mitään ajattelematta vastasin, en minä sijoitukseen, mutta ostaa kyllä voin ;). Asiaa en sen jälkeen juurikaan ajatellut, koska en uskonut saavani sieltä merle-pentua, mitä pitkään olen haaveillut. Tietty mä kalenteriin laitoin ylös Ansan lasketun ajan ;).
14.8 Jouensuun näyttelyyn minulle tuli yllättävä tekstari. Tiina laittoi väliaikatietoja, et yksi merle narttu on syntynyt (oli siinä kyllä syntynyt jo muitakin). Viesti piti lukea useamman kerran ja ajatuksissa pyöri, et tarkoittaako tämä nyt sit sitä, et sieltä mahdollisesti pentu minulle tulisi. Taisivat silmänikin hiukan kostua uutisesta. Useamman viestittelyn jälkeen alkoi piinaavat 8 viikon odottelut. Pentua kävimme mieheni kanssa katsomassa heidän ollessa 3-, 5- ja 7-viikkoisia. Kiitos Aini ja Tiina, että saimme käydä hypistelemässä pentuja niin usein!. Välillä pennun painonnousu hirvitti ja pelko ja jännitys oli yhtä tuskaa. Aina odotti sitä maagista sunnuntaita milloin olisi punnitusten aika. Joutuihan Aini ottamaan välipunnituksiakin pyynnöstäni, Kiitos. Tässäpä pienokaisesta muutama kuva odotuksen alkutaipaleelta:

Pienokainen 3vkoa

3 viikkoa

Susadan Zoom Zoom 5vkoa

Susadan Zoom Zoom 5vkoa

Säde 9vkoa

Säde

Susadan Zoom Zoom "säde" 9vkoa

Säde on ollut meillä nyt viikon ja on valloittanut meidän perheen sydämen ihanalla luonteellaan. Pennun kanssa kun tulin kotiin, niin ei pelännyt meidän laumaa ollenkaan, häntä tötteröllä asettui taloksi heti ;).  Viime viikko oli yhtä haipakkaa; Nipan astuttamista ym. koirakivaa, joten en ole tänne kerenny aikaisemmin kirjoittelemaan. Säde on saanut viikon tutustua rauhassa taloon ja pikkuhiljaa aloittelemme hihnaharjoittelut. Hienosti osaa jo ulos tehdä tarpeensa muutamia vahinkoja lukuunottamatta. Sisällä tekee hienosti pissit ja kakit paperille. Suuret Kiitokset Susadan Ainille ja Tiinalle tästä ihanaisesta kakrusta.

lonkkatuloksia

Viimeviikolla tuli kennelliitosta Susun ja Vilman lonkkalausunnot. Susun lonkat A/A, kyynärät 0/0. Vilmat lonkat tulivat sitten D/B:nä. Vilmaa ei tulla tästä syystä käyttämään jalostukseen. Suunnitelmat siis peruuntuivat, mieskin olisi ollut jo valmiina. Nipan juoksua odotellaan alkavaksi viimeistään lokakuussa, mutta koskaanhan ei tiedä milloin ne sitten lopulta alkavat. Alustavasti olen Nipalle merle urosta kysynyt, mutta olen tässä nyt kahen vaiheilla vaihanko uroksen soopeliksi ;). Onneksi tai toivottavasti juoksu ei ala nyt sit tässä ja nyt. Alla vielä kuvat tyttöjen lonkkakuvista.

Susun lonkat A/A

Vilman lonkat D/B